Mistä on hyvä sisältö tehty

Sisältömarkkinointi on päivän termi – trendikäs, mutta monille epäselvä ja erilaisissa merkityksissä käytetty. Itse ymmärrän asian niin, että sisältömarkkinoinnin avulla asiakasta palvellaan tarjoamalla hänelle hyödyllistä, kiinnostavaa, kouluttavaa tai viihdyttävää tietoa. Asiakas ja hänen tarpeensa nostetaan keskelle, ja yrityksen omat tuotteet jätetään taka-alalle.

Yrityksissä sisältömarkkinoinnin tavoitteena on viime kädessä myynnin lisääminen. Hyvän sisällön kautta haetaan keskustelua asiakkaan kanssa, parannetaan löydettävyyttä ja tunnettuutta sekä nostetaan yrityksen asiantuntijuus esiin.

Usein yritys jakaa tietoa ilmaiseksi, mutta maailmalla on esimerkkejä myös niin laadukkaasta sisältömarkkinoinnista, että asiakkaat ovat valmiita maksamaan siitä. Esimerkiksi suomalaisen lankavalmistaja Novitan julkaisema neulelehti on rankattu Suomen arvostetuimmaksi harrastelehdeksi.

Sisältö on noussut entistä tärkeämpään asemaan internetin ja erityisesti sosiaalisen median myötä. Sisältöä voi nykyään jakaa isolle tai valikoidulle joukolle helposti ja edullisesti. Ihmiset myös hakevat aktiivisesti tietoa ennen ostopäätöstä. Arvioiden mukaan polku tarpeen tiedostamisesta ostoon tapahtuu 70–80-prosenttisesti verkossa. Tämä antaa sisältömarkkinoinnille valtavasti mahdollisuuksia. Asian kääntöpuoli on erottautuminen, sillä myös tarjontaa on valtavasti.

Mistä hyvä sisältö sitten koostuu?

• tärkein asia on asiakas ja hänen tarpeensa, ei yrityksen oma viesti
• mieti, millaisia ongelmia asiakkaalla on ja pyri tuomaan ratkaisuja niihin: asiantuntijavinkit ja oppaat, referenssit ja tarinat, tuotteiden uudet käyttötavat ja reseptit sekä infograafit ja videot selventämään hankalaa asiaa
• sisältö on hyödyllistä, viihdyttävää, helposti omaksuttavaa ja auttaa asiakasta hänen omassa elämässään tai liiketoiminnassaan
• pidä huolta näkyvyydestäsi - jos kukaan ei löydä sisältöä, sitä ei kannata tehdä

Kerro, minkälaista sisältöä sinä pidät hyödyllisenä. Millaista sisältöä olet jakanut tai hyödyntänyt?

Terveisin

Päivi

Älä unohda milleniaaleja!

Milleniaaleiksi tai Y-sukupolveksi kutsutaan yleensä vuosien 1980–1995 välisenä aikana syntyneitä. Laskennallisesti he ovat isompi ikäluokka kuin ns. suuret ikäluokat. Milleniaalit ovat jo nyt merkittävä osa työvoimasta, ja heidän ostovoimansa kasvaa koko ajan.

Kokonaisen sukupolven määrittely tai niputtaminen yhteen on hankalaa, mutta milleniaaleista voidaan tunnistaa muutama piirre, jotka on hyvä huomioida myös yrityksen viestinnässä.

• Y-sukupolvi on edellisiä sukupolvia tiedostavampi. Milleniaalit vaativat yrityksiltä vastuullisuutta aiempaa enemmän ja tahtovat nähdä sen konkreettisina, perusteltavina tekoina.
• Milleniaalit käyttävät sosiaalista mediaa päivittäin. He ovat myös sitoutuneempia yrityksiin, joihin heillä on suhde sosiaalisen median kautta. Aalto-yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan yritykseen sosiaalisen median kautta sitoutuneet kuluttajat käyttävät yli 5 prosenttia enemmän rahaa yrityksen tuotteisiin ja palveluihin.
• Verkko on vain yksi kanava. Kaiken ei tarvitse siis tapahtua verkossa, mutta nettisivujen ja some-kanavien tulee olla kunnossa, ja tukea esimerkiksi kivijalkatoimintaa tai olla kiinteä osa tapahtumaa.
• Asioita ei tehdä siksi, että ”niin on aina tehty”, vaan omien harkittujen valintojen kautta. Valitut brändit ja tuotteet heijastavat omaa arvomaailmaa ja ostopäätökset kertovat jotain siitä, millainen henkilö on.
• Suositukset ovat tärkeitä ostopäätöksen kannalta. Kavereiden suosituksia kuunnellaan tarkalla korvalla.

Miten sinä huomioit Y-sukupolven viestinnässäsi?

Terveisin,

Anna