Viikon TET-harjoittelu Telegraafissa

Ennen tätä harjoittelua en oikeastaan tiennyt viestinnästä juuri mitään, mutta tämän viikon aikana olen tehnyt ja oppinut vaikka mitä. Olen oppinut muun muassa graafista suunnittelua, kuvanmuokkausohjelmien käyttöä sekä nettisivujen päivittämistä. Lisäksi olen auttanut mediaseurantaraporttien laatimisessa ja tiedotteiden kirjoittamisessa.

Paperin silppuamista olen tehnyt myös jonkin verran. Vaikka muut sanovat, että se on tylsää, niin minusta se on oudolla tavalla hauskaa. Menin toiseen huoneeseen, laitoin oven kiinni (jotta en häiritsisi muita) ja musiikin soimaan. Aikakin siinä kului nopeasti, enkä edes huomannut ajan kulua ennen kuin silppuri ylikuumeni ja piti pitää tauko.

Sosiaalista mediaakin on tullut päivitettyä. Joka päivä postasin Instagramiin kuvan, jonka yhteyteen kirjoitin lyhyesti, mitä olin päivän aikana tehnyt.

Työporukka täällä on parasta! Työkaverit ovat todella auttavaisia, mukavia ja hauskoja. He oikeasti näyttivät minulle mielellään, mitä he työkseen tekevät. Olen nauranut viikon aikana paljon, vaikka välillä töissä puhutaankin asioista, joista minulla ei ole aavistustakaan mitä ne ovat. Toivottavasti tulevalla työpaikalla on näin ihania ja hauskoja ihmisiä.

Terveisin,
Alina Koivuniemi

Instagram Stories – uhka vai mahdollisuus?

Vannoutuneena Snapchat-fanina olin aluksi hieman epäluuloinen, kun Instagram Stories ilmoitti tulostaan. Lyhytkestoiset, snäppien kaltaiset kuvat ja videot ilmestyivät Instagramin uutisvirran yläreunaan, ja melkein nämä samat setit löytyivät myös Snaphatin My story -listasta. Kuulostaa turhalta, eikö?

Ilokseni voin kuitenkin todeta, että tuo skeptinen pöly Instagram Stories -ilmiötä kohtaan on laskeutunut. Instagram Stories on yritykselle kokeilunarvoinen mahdollisuus ja loistava keino päästä askeleen lähemmäs Snapchatia. Erityisesti se toimii loistavana ponnahduslautana rosoisen videosisällön luomiseen.

Viisi syytä valita Instagram Stories

1. Instagram on monelle tuttu ja turvallinen palvelu. Useat yritykset ovat onnistuneet keräämään jo mukavan määrän seuraajia ja julkaisseet satoja kuvia. Instagramin tarinoiden selkeä etu Snapchatiin verrattuna on se, että yleisö on jo valmiina eikä sen rakentamista tarvitse aloittaa tyhjästä.
2. Instagram ehdottaa aktiivisesti seurattavia käyttäjiä ja muiden yritysten etsiminen sujuu helpommin kuin Snapchatissa. Lisäksi Instagramin seuranta- ja analysointityökalut vievät Snapchatiin verrattuna pidemmän korren.
3. Instagramilla on maailmanlaajuisesti jo yli 500 miljoonaa käyttäjää, kun taas Snapchatilla määrä on noin puolet vähemmän. Lisäksi Instagram on onnistunut valloittamaan jo osittain aikuistenkin sydämet, kun taas Snapchat puhuttelee parhaiten 2000- ja 1990-luvulla syntyneitä kuluttajia.
4. Instagram-tarinoiden piirtotyökalu on monipuolisempi ja toimivampi kuin Snapchatin vastaava ominaisuus. Lisäksi kuvan päälle pystyy tekstityökalun avulla tägäämään muita Instagram-käyttäjiä. Aktiivisen linkin lisääminen kuvaan ei vielä onnistu, mutta sekin ominaisuus on tulossa.
5. Yksi kanava – kaksi ominaisuutta. Onhan se näppärää, kun ei tarvitse seikkailla sovelluksesta toiseen vaan erityyppinen sisällöntuotanto onnistuu yhden ja saman kanavan sisällä.

Unohtumattomat snäppääjien suosikit

Kaikesta hypetyksestä huolimatta olen edelleen kova Snapchat-fani. Instagram Stories ei ainakaan vielä tarjoa superhauskoja naamarifilttereitä, geofilttereitä eikä 3D-tarroja. Lisäksi Snapchat antaa enemmän mahdollisuuksia luovaan sisältöön, kun käytössä on hauskoja tehosteita muun muassa videon nopeuteen ja äänen muuntamiseen liittyen.

Snapchatissa My Story -materiaali ilmestyy aikajärjestyksessä listalle, kun taas Instagramissa tarinoita ilmestyy näkyviin 4–5 kerrallaan aiemmin mainitun algoritmin perusteella. Vaarana on silloin se, että tarina katoaa muiden suosituimpien tarinoiden uumeniin.

Instagramin tarinoihin voi julkaista alle 24 tuntia vanhoja kuvia. Snapchatissa voi julkaista kuvia muistoista (memories), jolloin niiden kuvaushetkestä on saattanut kulua jo pidempi tovi. Snapchatissa käyttäjä voi määritellä yksittäisen snäpin kestoksi 1–10 sekuntia tai 24 tuntia (My Story), kun taas Instagramissa kaikki tarinat säilyvät automaattisesti vuorokauden ajan.

Tarvitsetko apua Instagramin tai Snapchatin sisällöntuotantoon? Ota yhteyttä!

Terveisin,
Essi
essi.rantanen@telegraafi.fi

Mediatiedottaminen tuo tulosta

Mediatiedottaminen tarkoittaa sitä, että yritys tai muu organisaatio kertoo medialle omista uutisistaan tai tapahtumistaan. Media eli lehdet, radio ja TV valitsee, jakaako se tätä tietoa ja missä muodossa.

Mediatiedottaminen rakentaa yrityskuvaa, parantaa tunnettuutta ja tukee myyntiä. Mediajulkisuus on myös uskottavampaa kuin mainonta. Onnistuessaan mediatiedottaminen on hyvin kustannustehokas viestinnän keino. Muutaman tuhannen euron panostuksella voi saada kymmenien tuhansien eurojen arvosta mediajulkisuutta.

Mediatiedottaminen on kuitenkin taitolaji. On osattava asettua oman organisaation ulkopuolelle, toimittajan ja lukijan asemaan. Omassa yrityksessä isolta tuntuva muutos ei välttämättä ole sitä yrityksen ulkopuolella. On myös tiedettävä, milloin kannattaa kertoa ja millä tavalla. Median toimintatavat pitää tuntea.

Vinkit tulokselliseen mediatiedottamiseen
1. Suunnittele ja ole pitkäjänteinen. Mieti aiheet, ajankohdat ja mediat ja merkitse ne vuosikelloon. Ole luova ja ota huomioon erilaiset kohderyhmät ja niitä palvelevat mediat. Kauppalehti on kiinnostunut erilaisista aiheista kuin pieni paikallislehti.
2. Viestintä on eri asia kuin markkinointi. Toimittajat luottavat faktoihin, markkinoinnissa voi kuorruttaa ja ylistää. Jos väität tiedotteessa jotakin, perusta se tosiasioihin tai omaan vankkaan kokemukseesi. Voit väittää, että tuote on maailman monipuolisin, jos pystyt sen todistamaan. Muuten kannattaa esitellä tuotteen hyötyjä ja ominaisuuksia.
3. Tarvitaan uutinen tai muu mielenkiintoinen asia. Uusi laatusertifikaatti ei välttämättä ole kiinnostavaa, mutta uuden tuotteen tuominen markkinoille voi olla. Myös mielenkiintoinen yritystarina voi kiinnostaa mediaa. Mitä laajempaa lukijajoukkoa asia kiinnostaa, sitä paremmat mahdollisuudet on saada oma asiansa läpi.
4. Tee hyvä tiedote. Mikä on tiedotteen tavoite, näkökulma ja rakenne, liittyykö se johonkin ajankohtaiseen asiaan. Otsikko ja tiedotteen alku ovat ratkaisevan tärkeitä, sillä toimittajat saavat kymmeniä, jopa satoja tiedotteita päivittäin. Jos asia ei tule selväksi heti, tiedote siirtyy roskakoriin.
5. Ole avoin. Jos haluat julkisuutta, älä piilota tai kiertele. Mediatiedottaminen vaatii rohkeutta, sillä toimittaja tekee valinnat näkökulmasta, otsikosta ja jutun pituudesta. Kaikkeen ei siis voi vaikuttaa.

Jos oma aika tai osaaminen loppuu, kannattaa kääntyä viestinnän asiantuntijan puoleen. Telegraafista löytyvät myös koulutukset muun muassa tiedotteen kirjoittamiseen, viestinnän suunnitteluun ja median kohtaamiseen.

Päivi

paivi.luoti@telegraafi.fi

Älä eksy Facebook-kuvakokojen viidakossa

Edellisessä blogikirjoituksessani puhuin kuvallisesta viestinnästä ja kerroin visuaalisen viestinnän kymmenen käskyä. Toivottavasti kirjoitukseni auttoi sinua pääsemään kuvallisen kerronnan maailmaan. Tällä kertaa autan sinua selviämään Facebook-kuvakokojen viidakossa.

Yrityksen Facebook-sivulla kuvallinen kerronta onnistuu helposti, mutta kuvien eri koot aiheuttavat monelle päänvaivaa. Väärät kuvakoot kostautuvat, kun hienolta näyttävä kuva pikselöityy epätarkaksi tai siitä rajautuu tärkeitä asioita kuva-alueen ulkopuolelle.

Muistilista yrityksen Facebook-sivun kuvakokoihin

1. Profiilikuvan koko on 180 x 180 pikseliä. Facebook rajaa kuvasta 160 x 160 pikselin kokoisen alueen, joten varmista, että esimerkiksi yrityksen logo näkyy kokonaan. Profiilikuva kannattaa tehdä png-muotoon.
   
2. Kansikuvan koko on 828 x 315 pikseliä. Tämä on hallitseva osa yrityksen Facebook-sivua, joten pidä huolta siitä, että kuva on laadukas ja ajan tasalla. Jos lisäät kuvan päälle tekstiä, käytä png-muotoa. Huomioi myös, että mobiililaitteella kansikuvasta näkyy 563 x 315 pikselin kokoinen alue, eli osa reunoista rajautuu pois.
3. Kuvajulkaisuissa toimii parhaiten neliönmallinen kuva, joka on 1200 x 1200 pikselin kokoinen. Vaakakuvassa suositeltu koko on 1200 x 900 pikseliä. Mainostettavan kuvan koko on 1200 x 630 pikseliä, ja siinä saa olla enintään 20 prosenttia tekstiä. Ennen kuvien julkaisemista suosittelen lukemaan visuaalisen viestinnän kymmenen käskyä.
4. Linkkinostossa olevan kuvan koko on 1200 x 630 pikseliä. Huomioi, että pystyt itse lisäämään linkin yhteyteen nostotekstin, vaihtamaan linkin kuvan, muokkaamaan linkin otsikkoa sekä tekstiä haluamaasi muotoon.
5. Tapahtumasivun kansikuvan koko on 784 x 295 pikseliä. Tee kuva kuitenkin 1920 x 1080 pikselin kokoon, jotta kansikuva toimii myös tapahtumaa jaettaessa.

Tarvitsetko apua Facebook-sivujen stailaamisessa? Ota yhteyttä!

Terveisin,
Essi
essi.rantanen@telegraafi.fi

Käsin kirjoitettu on puoleksi tehty

Tämä on pienen copywriterin pienehkö pyyntö: kirjoittakaa ihmiset käsin. Olen törmännyt useaan otteeseen keskusteluihin käsin kirjoittamisen vähenemisestä. Kouluissa luovutaan kaunokirjoituksen opettamisesta, ylioppilaskokeiden osalta keskustellaan suorittamistavan muutoksesta, ja suuri osa ihmisistä käyttää työssään sähköisiä työvälineitä. Onko suunta kuitenkaan kokonaisuudessaan ihan oikea? Voisiko löytyä kultainen keskitie digitaalisuuden ja mustekynän välillä?

Aivotutkijoiden mukaan käsin kirjoitetut asiat muistetaan paremmin kuin koneella kirjoitetut. Tämä johtuu muun muassa siitä, että käsin kirjoittaminen on selkeästi hitaampaa, jolloin aihetta joutuu samalla miettimään. Ihminen tarvitsee aikaa sisäistääkseen oppimaansa. Ylipäätään tutkijoiden mukaan käsillä tekeminen vaikuttaa positiivisesti aivojen toimintaan.

Tekstiin käsin toteutetut lisämerkinnät jäävät paremmin mieleen, jos vertaa niitä tekstinkäsittelyohjelmalla korostettuihin merkintöihin kuten lihavointeihin, väreihin ja muihin vastaaviin keinoihin. Nykypäivän ihmisen muistikapasiteetti on muutenkin kovilla, joten miksi et helpottaisi aivojen työskentelyä tekemällä vaihteeksi tekstiä kynällä paperille.

Oma käsiala käyttöön

Minulle käsin kirjoittaminen on tärkeä osa arjen tekstin tuottamista. Kirjoitan paljon asioita paperille perinteisen kynän avulla. Itse koen sen asioita selkeyttävänä menetelmänä. Tuntuu, kuin ajatukset kirkastuisivat paremmin, kun oma käsiala hyppelehtii silmien edessä. Teen myös sähköiseen tekstimateriaaliin muokkauksia mieluiten käsin kirjoittaen.

Moni vetoaa käsialan heikkouteen ja ajan puutteeseen. Väitän kuitenkin, että harakanvarpaillakin toteutetut muistiinpanot selkeyttävät ja lisäävät luovuutta. Sehän riittää, kun itse saa selvää omista teksteistään. Sitä paitsi käsiala kohenee kirjoittaessa.

Kirjoita käsin edes näitä:

• Palaverimuistiinpanot
• Mindmapit projekteista
• To-Do-listat
• Arjen listat ylipäätään
• Postikortit (näistä saattaisi joku jopa ilahtua)
• Viestilaput työkaverille, puolisolle, lapselle, ystävälle

Ja jos haluat harjaantua vielä enemmän, kokeile kotona tiukempaa settiä:

• Päiväkirja
• Mökkipäiväkirja
• Lokikirja
• Kirje unohduksiin jääneelle ystävälle
• Lapsen muistokirja

Ja jos käsin kirjoittaminen on viime aikoina jäänyt vähemmälle, kannattaa tulla koulutukseeni lokakuussa ja marraskuussa. Siellä pääsee haastamaan nuudeleita pääkopan sisällä… ja kirjoittamaan käsin.

Muistiinpanojen äärellä: Hanna
hanna.alin@telegraafi.fi
puh: 0400 829 740

Facebook suosituin Lähi-idässä

Facebook  on Lähi-idän suosituin sosiaalisen median kanava. Middle East Public Relations Associationin (MEPRA) mukaan alueella on yli 120 miljoonaa Facebookin käyttäjää. Eniten Facebookin kautta pyöritetään videoita. WhatsApp kirii hyvänä kakkosena. Twitter ja YouTube kasvavat kovaa vauhtia. Sosiaalista mediaa kulutetaan lähes ainoastaan mobiilina. Eikä ihme, sillä täällä puhelimella on väliä.

Viranomaiset viestivät somen kautta

Monet alueen johtajista ja viranomaiset ovat ottaneet sosiaalisen median nopeasti käyttöönsä. Koulun sulkemiset, loma-ajat ja kaikki kansalaisiin liittyvä virkaviestintä levitetään ja luetaan myös sosiaalisen median kautta. Valtakunnansovittelija Minna Hellettä siteeraten: virkamies twiittaa aina kahdesti. Suomessa twiittaillaan suomeksi ja ruotsiksi, täällä arabiaksi ja englanniksi.

Hyvänä esimerkkinä on oman lapseni viimeisin loma, Eid Al Adha, syyskuun alussa. Siihen liittyvät koulun lomapäivät sain tietää viranomaisilmoituksena twitteristä ja sen jälkeen vasta koulun kautta. Tämä johtuu siitä, että viranomaisilmoitukset kerrotaan samaan aikaan kaikille, myös kouluille.

Draamaa suoraan eetteriin

Mieleenpainuvin tapaus on se, miten Dubain hallitsija Sheikki Mohammed (6,7 miljoonaa seuraaja Twitterissä) teki täsmäiskun paikallisiin virastoihin eräänä syyskuisena aamuna klo 9 todetakseen, että lähes kaikkien johtajien tuolit olivat tyhjinä. Vierailu videoitiin reaaliaikaisena ja jaettiin sosiaalisen median kanavissa.

Tunnelma oli melko hyytävä, kun Dubain hallitsija siirtyi hitaasti toimistosta toiseen ilman ensimmäistäkään tervehdittävää. Draamaa kerrakseen. Vierailun päätteeksi 9 virkamiestä sai lähteä ”eläkkeelle”. Sosiaalinen media teki tehtävänsä. Seuraavana päivänä aiheesta ei enää uutiseksi ollut.

Perinteinen media voi hyvin valtion varoin

Perinteinen media voi Lähi-idän alueella hyvin päivittäen ympäri vuorokauden kattaviakin juttuja sosiaalisen median kautta luettavaksi. Hallitukset tukevat printtimedioita ja tv-kanavia pitääkseen ne elinvoimaisina. Molemmissa tuotetaan materiaalia sekä arabiaksi että englanniksi.

Täällä linjataan kovaa vauhtia sosiaaliseen mediaan liittyviä käytäntöjä. Kanaviahan käyttävät myös täällä asuvat expatit. Me expatit olemme tottuneet kertomaan vapaammin, joten linjausta tarvitaankin.

Dubaista
MT
mt@telegraafi.fi

Lisää silmänruokaa someen

Kuvallinen viestintä tukee, tehostaa ja täydentää yrityksen tarinaa. Pelkkä teksti ei enää riitä, vaan seuraajat odottavat silmänruokaa – kuvia ja videoita. Yrityksen ilme ja haluttu fiilis saadaan parhaiten esille visuaalisesti. Kuva kertoo ja koukuttaa enemmän kuin sanat. Kuvallinen kerronta säästää myös aikaa, koska silmäily riittää ja skrollaajan huomio saadaan nopeammin.

Viestintäkanavat ovat entistä visuaalisempia. Instagram ja Pinterest pelaavat täysin kuvilla ja YouTube porskuttaa videon voimalla. Nuori ja näppärä Snapchat sen sijaan keskittyy hetkessä elämiseen – kuvien ja videoiden kautta. Facebook, LinkedIn ja Twitter kehittyvät myös jatkuvasti visuaalisemmaksi. Some-maailman visuaalisuus tarjoaa yritykselle lukuisia mahdollisuuksia, hyödynnä niitä viestinnässäsi.

Visuaalisen viestinnän kymmenen käskyä

1. Noudata yrityksen visuaalisen ilmeen ohjeita. Kuvamaailman tulee olla tunnistettava ja yhtenäinen (typografia, värit, kuvamaailma).
2. Pyri saamaan katsojan ajatukset liikkeelle (tunteet, inhimillisyys, aitous, yllätyksellisyys, hauskuus).
3. Valitse kuva, joka tukee, tehostaa tai täydentää viestiä. Nappaa eri aihepiireihin liittyviä kuvia valmiiksi varastoon, jolloin saat ne kiireen keskellä helposti someen. Hyödynnä tarvittaessa myös kuvapankkeja. Muista kuvien oikea koko eri somekanavissa!
4. Avaa monimutkainen sisältö kuvin, jolloin niiden ymmärtäminen helpottuu. Luvut ja analysoinnit avautuvat paremmin esimerkiksi infografiikan muodossa.
5. Yritä saada skrollaajan huomio. Laadukkaat ja valoisat kuvat nousevat tehokkaammin esiin someviidakossa. Lyhyet videot eivät vie liikaa katsojan aikaa tai vaivaa. Muista myös kuvakarusellit ja 360-kuvat.
6. Inspiroi seuraajia ja jaa erilaisia vinkkejä kuvien kautta. Tekstitä kuvia, jolloin saat viestin nopeammin perille.
7. Rohkaise, kehoita, haasta ja innosta yleisöä tuottamaan visuaalista sisältöä itse. Näin näet yrityksen tuotteet käyttäjien omassa arjessa ja aidoissa tilanteissa.
8. Seuraa ja etsi tilanteita, joissa tuotteesi näkyvät. Näet palautteen kuvien kautta, ja parhaimmillaan tieto tuotteesta leviää nopeasti laajalle yleisölle.
9. Muista hyödyntää myös videoita, kuvakaruselleja sekä 360-kuvia.
10. Älä mieti liikaa. Rouhea, elämänmakuinen ja aito kuvitus puree katsojiin. Älypuhelin riittää hyvin ja sen avulla kuvien jakaminen, nopea muokkaaminen ja julkaisu eri somekanavissa käyvät käden käänteessä.

Haluatko lisää vinkkejä visuaaliseen viestintään? Ota yhteyttä!

Terveisin,
Essi
essi.rantanen@telegraafi.fi

Kirjoita asiakaskirje sulkakynällä tai ilman

Sain toissapäivänä käsin kirjoitetun kirjeen. Tällainen harvinaisuus ravisteli hereille ja sai aikaan valtavan määrän iloa. Kirjeen vastaanottaminen herätti myös työminässäni ajatuksia. Miten koskettaa asiakkaita kirjeitse niin että tuntuu? Vaikuttavan asiakaskirjeen laatiminen ei ole yksinkertaista.

Asiakkaita voi lähestyä sähköisellä tai paperisella kirjeellä. Valintaa tehdessäsi sinun on pohdittava, mikä asiakaskirjeen tavoite on. Haluatko saavuttaa säännöllisen kontaktin ja säilyä asiakkaan muistilokeroissa? Tällöin järkevä valinta on sähköinen uutiskirje. Toisaalta kun haluat kertaluonteisen elämyksen, voi perinteinen paperilta luettava kirje kiinnostaa merkittävästi enemmän.

7 neuvoa tehokkaaseen asiakaskirjeeseen

Oli asiakaskirjeen muoto mikä hyvänsä, sen laatimisessa kannattaa muistaa muutamia asioita, jolloin viestin perille meneminen on todennäköisempää.

1. Kirjoita hyvää, luontevaa kieltä. Puhuttele lukijaa ja säilytä ote kevyenä. Tiivistä asiasi niin, että sen pystyy lukemaan läkähtymättä.
2. Pidä huolta asiakaskirjeen muodosta. Paperisen kirjeen tekstin on mahduttava helposti yhteen arkkiin. Tee tekstistä ilmavaa käyttämällä kappalejakoja. Sähköisen asiakasviestin aiheet on hyvä jaotella selkeästi omiksi osioikseen. Tässä kannattaa hyödyntää graafista suunnittelua.
3. Mieti ennen kaikkea, mitä asiakkaasi hyötyy kirjeestä. Hyötynäkökulman löytämiseen täytyy nähdä vaivaa. Sen sijaan, että kerrot, mitä yritykselläsi on ja mitä yrityksesi tekee, kuvaile ennemmin, miten voit palveluillasi vaikuttaa asiakkaasi toimintaan.
4. Jos lähetät perinteisen kirjeen, jonka vastaanottaja saa pöydälleen avattavaksi omin käsin, panosta henkilökohtaisuuteen. Pienillä eleillä kirjeesi puhuttelee paremmin. Käsin allekirjoitettu kirje tuntuu arvokkaammalta, tuttavallinen puhuttelumuoto alussa poistaa etäisyyttä, ja kirjeeseen sopiva tarinamainen tekstityyli herättää kiinnostusta.
5. Kun päädyt sähköiseen uutiskirjeeseen, muista säännöllisyys ja pitkäjänteisyys. Uutiskirjeen teho jää heikoksi, jos lähestyt asiakkaita kerran vuodessa. Suosittelemme uutiskirjettä kerran kuukaudessa, ja kuusi kertaa vuodessa on minimi. Lukijoita kerätään vähitellen. Palautteita kokoamalla kirjettä voidaan kehittää kiinnostavammaksi.
6. Oikolue kirje kokonaisuudessaan. Pyydä että työkaverisikin lukee. Tätä ei voi kyllin korostaa, sillä virheille tulee sokeaksi. Ja virheet tekstissä sattuvat lukijan silmään pahasti.
7. Huolehdi, että kirjeen ulkoasu on ammattilaisen tekemä. Graafisella suunnittelulla, paperivalinnoilla ja typografialla huolehditaan tunnistettavuudesta ja vahvistetaan yrityskuvaa.

Minulle asiakaskirjeiden kirjoittaminen on arkipäivää. Ja usko tai älä, harrastan kotioloissa myös perinteisten kirjeiden kirjoittamista. Mikäli tarvitset apua yrityksesi kirjeissä, sähköisissä tai paperisissa, ota ihmeessä yhteyttä.

Kynä kädessä:
Hanna

hanna.alin@telegraafi.fi
puh: 0400 829 740

Helpotusta blogin kirjoittamiseen

Jos toisilla on ongelma aloittaa blogikirjoitus tyhjältä paperilta, voi toisilla olla vaikeus saada teksti pakettiin. Tietoa on rajattomasti, kokemuksia aiheesta kuin aiheesta yllin kyllin. Sivupolkujakin on paljon kuljettavaksi.

Joskus huomaa pyörittäneensä yhtä blogitekstiä tuskaisen kauan. Vielä tuo yksi pointti olisi hyvä saada mukaan, ja tämäkin asia oikeastaan liittyy kyllä kirjoitukseeni. Mitta venyy, valmista ei tahdo tulla. Samalla oma aihepajatso tyhjenee pitkäksi aikaa.

Blogivinkkilistani neljäs kohta on tarkoitettu auttamaan silloin, kun loppu ei meinaa löytyä ja aiheiden ideoinnista on tullut resurssisyöppö:

• Kirjoita yhdestä aiheesta kerrallaan. Säästä muut asiaan liittyvät näkökulmat vaikka tulevien kirjoitusten aiheiksi.

Blogin julkaisutahti hiipuu helposti tai jää kokonaan päivittämättä silloin, jos pelkän aiheen löytyminen on joka kerta yhtä tahmeaa. Koita seuraavaa: Tee itsellesi sisältö- ja julkaisusuunnitelma vaikka exceliin. Jaa sen jälkeen omille viikoille aiheeseesi liittyviä näkökulmia. Voit ottaa kuukaudelle vaikka oman teeman.

Rajaamalla ja osiin jakamalla saat todennäköisesti hyvää sisältöä usealle bloggaukselle. Ja kun aiheet on kirjattu ylös, varmistat myös sen, ettei ideoidesi toteutus jää pelkän muistin varaan.

Aiheen rajaamisesta voi olla monenlaista hyötyä:

1. Pysyt aikataulussa ja nopeutat omaa työtäsi.  
2. Tehostat blogisi julkaisutahtia.
3. Saat lisää lukijoita – aktiivinen blogi kiinnostaa enemmän.

Mukavaa alkanutta elokuuta!
Mari
mari.vilska@telegraafi.fi

Olenko tehokas vai vaan puuhakas?

Olin eilen tehokkaan ajankäytön koulutuksessa. Moni asia siellä oli tuttua jo ennestään, mutta eräs ajatus kolahti: olenko aidosti tehokas vai vaan puuhakas? Ero näkyy siinä, että saanko asioita oikeasti valmiiksi vai onko minulla koko ajan vain kiireen tunne ja asiat siirtyvät tekemättömien listalla eteenpäin?

Ajanhallintaan ja tekemiseen pätee 80/20-sääntö: suurin osa valmiiksi saamistamme asioista (80 prosenttia) vaatii valmistuakseen vain viidesosan kaikkeen tekemiseen käyttämästämme ajasta. Se ei ole mikään pieni epäsuhta ajankäytössämme.

Sama epäsuhta tulee vastaan myös viestinnässä: onko viestinnän toimenpiteisiin käyttämämme aika oikeasti tehokasta vai vaan puuhailua, joka täyttää kalenterimme? Meneekö viesti sen paremmin perille, kuin jos käyttäisimme toimenpiteisiin vähemmän aikaa, mutta tekisimme sen tehokkaammin?

Alla on listani tehokkaampaan viestintään. Se ei tarkoita, että sen jälkeen asioita tekisi 100 prosenttia ajastaan tehokkaammin. Vaan sitä, että aikaa vapautuu suunnitteluun ja muuhun työhön. Ja että asiat tulevat varmemmin valmiiksi: puuhastelusta tulee tehokkuutta.

1. Suunnittele! Tee vuosisuunnitelma, kun tiedät budjetin. Merkitse toimenpiteet kalenteriin ja käy suunnitelma läpi joka kuukauden alussa erikseen. Varaa myös joka aamu hetki suunnittelulle: mitkä tärkeät asiat minun on saatava tänään valmiiksi. Päivittäinen lista ei voi olla kovin pitkä: laita sille vain kolmesta neljään asiaa. 
2. Selvitä ajankäyttösi. Mitkä toimenpiteet tukkivat kalenterisi? Paljonko aikaa sinulla menee tiedotteen tekoon, nettisivujen päivitykseen, sosiaaliseen mediaan, graafisiin töihin tai palavereihin. Voisiko jostain asiasta luopua, voisiko joku auttaa sinua, kannattaisiko joku asia ulkoistaa?
3. Jätä aikaa metatyölle. Ihmiset yleensä aliarvioivat erilaisten asioiden tekemiseen menevän ajan. Jos sinulla on suunnittelupalaveri, muista merkata kalenteriin myös aikaa siellä päätettyjen toimenpiteiden tekemiseen. Varaa aikaa myös yllättäviin asioihin, matkoihin ja päivityksiin. Oletko varannut kalenteristasi aikaa esimerkiksi viikoittaisille some-päivityksille?
4. Lisää kalenteriin deadlinet ajoissa. Jos sinun pitää saada kuun loppuun mennessä joku tietty työ valmiiksi, harvoin auttaa, että sen deadlinen huomaa kalenterista sinä päivänä, jolloin pitäisi olla jo valmista. Merkkaa hälytys siis ajoissa kalenteriisi.
5. Kouluttaudu. Kaikkea ei voi, eikä tarvitse selvittää itse. Käymällä koulutuksissa saat nopeasti ja tehokkaasti tarvitsemasi tiedon alan ammattilaiselta. Se säästää sinulta paljon aikaa.

Tehokasta työviikkoa!

Anna
anna.koivisto@telegraafi.fi

Mikä avuksi, kun sanat ehtyvät?

Tuijottaako sinua tyhjä ruutu? Olet luvannut kirjoittaa raportin loppuun saatetusta kehityshankkeesta, tai yrityksen asiakastilaisuuden puhe leijuu mörkönä ylläsi. Kun ajatukset harhailevat, eikä tekstiä synny, tätä tilannetta kutsutaan tyhjän paperin kammoksi. Tekstin tuottaminen ei aina ole yksinkertaista, ei edes tekstiä ammatikseen kirjoittavalle.

Onneksi tilanne ei ole täysin toivoton. On keinoja, joiden avulla kirjoittamiseen tulee ryhtiä. Itselläni sanojen virtaan heittäytymiseen on auttanut ennen kaikkea rauhoittuminen ja oikean mielentilan saavuttaminen, mutta olen toki käyttänyt muitakin menetelmiä.

Vinkkejä kirjoittamisen helpottamiseksi:

Konsonanttien kanssa kikkaillen, keksin koota kahdeksan keinoa kirjoitustuskan kukistamiseen. Katso, kelpaisiko kenties?

1. Muodosta muistikartta. Kuulostaako muistikartta eli mindmap tutulta? Liittyykö se liikaa opintoihin? Unohda vanhat ajatusmallisi muistikartan käyttötarkoituksesta ja ota se käyttöön kirjoittaessasi mitä tahansa isompaa tekstimassaa. Kun hahmottelet asiat paperille niin, että ne muodostavat toisiinsa kytkeytyvien teemojen verkoston, on helpompaa lähteä kirjoittamaan kokonaisuuksia yhtenäiseksi tekstiksi. Muistikartta auttaa hahmottamaan kokonaisuutta. 
2. Kirjoita käsin. Ihmiset ovat hylänneet kynän ja paperin. Tilalle ovat tulleet läppärit ja tabletit. Valitettavasti näiden välineiden vaikutus saattaa olla luovuutta hyydyttävä. Kokeile kaivaa naftaliinista ruutuvihko ja hyvä kynä. Kirjoita ajatuksiasi ylös ilman hohtavaa näyttöä. Talleta irtonaiset sanat, mielessä pyörivät lauseenpuolikkaat. Niistä saattaa lähteä kirjoitussuoni pulppuamaan. 
3. Lähde löntystelemään. Ulkoilun merkitys on aivoille tärkeää. Erityisesti metsän rauhoittavaa vaikutusta on tutkittu runsaasti. Jo viidentoista minuutin kävely ulkoilmassa saattaa auttaa jumiin jäänyttä ajatusmaailmaa. Itselläni ehdottomasti paras flow-tila syntyy metsässä kävellessä. 
4. Kirjoita kökkösti. Kirjoittamisesta tekee vaikeaa kriittisyys omaa tekstiä kohtaan. Heitä arvostelukyky romukoppaan ja ryhdy hulluttelemaan. Kirjoita luokattoman huono teksti, tee virheitä ja hölmöile. Kun kirjoittaa ensin tahallaan todella huonon tekstin, voi hahmottaa paremmin sen, miltä lopputulos tulisi kuulostaa. Tämä menetelmä toimii suhteellisen lyhyessä tekstissä. Monen sivun raporttia tuskin kannattaa raapustaa kahteen kertaan. 
5. Kokeile keskeltä. Oletko koskaan miettinyt, millä tekniikalla kirjoitat tekstejäsi? Kirjoitatko alusta loppuun edeten kuin höyryveturi, tai kokoatko kirjoitusta, jota muokkaat ja paloittelet siirtämällä kappaleita paikasta toiseen? Jos tekstin aloittaminen on kirjoitustyön vaikein osa, suosittelen vahvasti kokeilemaan keskeltä. Lähde liikkeelle siitä, mikä tuntuu helpommalta. Jos se on asiakaskirjeessä lopputervehdyksenä lausuttu ”Mukavaa kevättä” tai henkilökunnan sisäisessä tiedotteessa kerrottu pikkujoulujen päivämäärä, olkoon se rohkaiseva alku myös muulle tekstille.
6. Keskustele kaverin kanssa. Minulla on onni työskennellä ihmisten kanssa, jotka hallitsevat kielen koukerot ja ymmärtävät pilkun viilauksen päälle. Hyödynnä lähipiirisi työyhteisössä ja keskustele tekstistäsi muiden kanssa. Jos aloitus tuntuu vaikealta, voit saada kollegaltasi punaisen langan pään, johon tarttua. 
7. Tutki tietoa. Älä keksi pyörää uudelleen, vaan käytä hyväksesi aiempaa tietämystä asiasta. Kahlaa läpi samankaltaisia materiaaleja, selaile verkkosivuja ja palaa ajassa taaksepäin omissa dokumenteissasi. Kaikki tieto aiheeseen liittyen tekee sinusta asiantuntijan. Ja asiantuntijana on helppo kirjoittaa, eikö totta? 
8. Muuta maisemaa. Jos työympäristö käy meluisaksi, tai aurinko paistaa suoraan silmiin, jos työpaikkaruokalan haju kiusaa tai tuoli tuntuu epämukavalta – vaihda maisemaa. Ehdota esimiehelle etätyöpäivää tai vaihda työkaverin kanssa päiväksi paikkoja. Maiseman muutos rauhallisempaan voi auttaa keskittymään. Itse kirjoitin tämän tekstin kotiympäristön zen-tunnelmassa. Mitä nyt pientä häiriötekijää syntyi kolmevuotiaan keskusteluyrityksistä. 

Jos näistäkin vinkeistä huolimatta sanat takertuvat synapseihin ja näppäimistö ei napsahtele, ota ihmeessä yhteyttä. Ammattitaitoomme kuuluu se, että saamme tekstiä syntymään ohuestakin ajatuksenpoikasesta.

Eikä mitään hätää, autan sinua mielelläni.

Terveisin,
Hanna

hanna.alin@telegraafi.fi
puh. 0400 829 740

 

Minkä pituinen on hyvä blogi?

Liian pitkä ja jaaritteleva teksti ärsyttää. Varsinkin silloin, kun välitetään informaatiota. Tieto pitää saada nopeasti ja ymmärrettävässä muodossa. Silloin tekstin jaksaa lukea, ja sisältö on helpompi omaksua.

Blogivinkkieni kolmas kohta muistuttaa tiiviin ilmaisun tärkeydestä:

•    Älä kirjoita pitkästi. Mene suoraan asiaan. Voit syventää tekstiä linkkien avulla.

Hyvän blogikirjoituksen ”oikeasta” mitasta on montaa mielipidettä. Lyhyempää muotoa puoltaa esimerkiksi verkossa lukemisen tapa: siellä silmäillään. Koska lukeminen on kärsimättömämpää kuin printissä, voivat tuhansien merkkien sepustukset jäädä lukematta. Verkossa korostuu myös tiedon löytyminen helposti – älä siis upota sitä tekstimereen. 

Miten pidän blogikirjoituksen lyhyenä?

1. Rajaa näkökulma. Jos tekstiä on paljon, julkaise se osissa.
2. Kerro pointteja myös väliotsikoissa – säästät rivejä ja samalla saat tekstisi silmäiltävämmäksi.
3. Linkitä. Laita tarvittaessa syventävää tietoa linkkien taakse.
4. Karsi turhat täytesanat, eli sanat joiden informaatioarvo on nolla.
5. Sano suoraan, älä kaartele. Varsinkin asiantuntijablogia kirjoittavalla pitää olla rohkeutta kertoa mielipiteensä.
6. Käytä listoja, niihin saa sisällytettyä paljon informaatioita.
7. ”Piste on paras kaverisi”. Yksi lempitoteamuksistani. Käytä sitä.

Jos et itse pysty karsimaan, ota yhteyttä. Autan mielelläni.

Terveisin, Mari
mari.vilska@telegraafi.fi

Voiko huudella mitä tahansa?

Toukokuun 3. päivä vietetään sananvapauden päivää ja samalla kansainvälistä lehdistönvapauden päivää, World Press Freedom Day. Kansainvälinen toimittajajärjestö Toimittajat ilman rajoja (RSF) on julkistanut huhtikuussa vuosittaisen raporttinsa maailman maiden lehdistönvapaudesta. Raportissa on tutkittu 180 maan olot. Kärkeen sijoittui taas kerran Suomi. Yhdysvallat on sijalla 41, Arabiemiraatit sijalla 119 ja Venäjä sijalla 148. 

Ajattelin lähestyä asiaa sananvapauden näkökulmasta, joka on pohjana myös lehdistönvapaudelle.

Sananvapaus määritellään näin:  ”Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.” -Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 19. artikla.(www.journalistiliitto.fi).

Onko sananvapaus arvo, joka ohittaa kaikki muut arvot?

Sosiaalisen median myötä on syntynyt ihan uudenlaisia kanavia käyttää sananvapautta.  Sanavapauden varjolla voi huudella mitä tahansa ja missä tahansa. Sitä kautta Suomeen onkin syntynyt vihapuheen- ja valehtelun kulttuuri,  jota ei kyetä valvomaan. Kunnianloukkaukset ja muut törkeydet sosiaalisessa mediassa ovat arkipäivää ja aiheuttavat mielipahaa, tarpeetonta vastakkainasettelua ja jopa kansallista sekasortoa. 

Voiko siis sanavapauden varjolla ohittaa esimerkiksi käytöstavat ja kansan turvallisuudentarpeen? Minun mielestäni ei voi, mutta sananvapauslaki antaa siihen oikeuden. Laki raahaa tällä hetkellä pahasti jälkijunassa.

Kun autot ilmestyivät katukuvaan yli sata vuotta sitten niin alkuun ei tarvittu liikennemerkkejä, eikä  yhteisiä pelisääntöjä. Autoja oli vähän ja ne liikkuivat hitaasti. Kun vähitellen autojen määrä kasvoi ja ne kulkivat yhä lujempaa, oli pakko luoda yhteiset pelisäännöt. Nyt minusta on samanlainen tilanne sosiaalisen median kanssa. Yhtä vauhdin hurmaa ilman ajantasaisia pelisääntöjä.

Erilaisia  tulkintoja sananvapaudesta

Jos Suomessa täydellisen sananvapauden lieveilmiöt suututtavat, sijoittuu toinen asuinmaani Arabiemiraatit Toimittajat ilman rajoja -järjestön listan häntäpäähän. Arabiemiraatit on nuori valtio, jota johtaa maata alusta lähtien hallinnut suku. Täällä rajoitetaan sananvapautta, mikäli sitä käytetään yhteiskuntaa haittaavasti. Sosiaalisen median kanavia vahditaan ja maan etua haittaavista kirjoituksista ja kuvista voi saada rangaistuksen. Mediakin odottaa ensin virallisia kannanottoja ennen kuin uutisoi maan asioista. Sananvapauden rajoitukset kuitenkin siedetään varsin yleisesti, sillä toisessa vaakakupissa painavat yhteiskunnan vakaus ja rauhallisuus – varsinkin kun maata vertaa sen lähinaapureihin.

Vielä Arabiemiraattejakin huonommin lehdistönvapauslistalla sijoittuu naapurimme Venäjä. Uunituoreessa Ulkoministeriön NATO-selvityksessä  (29.4.2016) Venäjää kuvaillaan näin: ”Venäjä jopa ylpeilee sillä, että sen päätöksentekoprosessi on mahdollisimman läpinäkymätön ja arvaamaton. Kyky tehdä nopeita strategisia päätöksiä sekä toteuttaa niitä erittäin nopeasti ja ketterästi niin sotilaallisesti kuin poliittisestikin erottaa Venäjän sekä tsaarinaikaisesta imperiumista että Neuvostoliitosta.”

Venäjä ei liene oikein sinut itsensä, historiansa tai ympäröivän maailman kanssa. Sananvapautta saati lehdistönvapautta tuskin tunnetaan, viestimet julkaisevat vain Kremlin virallisen totuuden, kapinoivia journalisteja vangitaan tai jopa tapetaan. Silti Venäjä kutsuu itseään demokratiaksi!

Dubaista
Marja-Terttu
mt@telegraafi.fi

Tšernobylistä some-aikakaudelle

Päivälleen 30 vuotta sitten suomalaiset kuulivat ensimmäistä kertaa Yleisradion iltauutisissa Tšernobylin ydinvoimalan räjähdyksestä, joka oli tapahtunut kaksi päivää aiemmin Ukrainassa.

Vuonna 1986 viesti kulki hitaasti. Kajaanin mittausasemalla oli havaittu poikkeuksellisen korkeita säteilyarvoja jo päivää aiemmin, mutta koska ydinvoimalaonnettomuuden mahdollisuutta ei oikein edes ajateltu, pidettiin mittausta epäluotettavana.

Viesti ei myöskään kulkenut, koska politiikka vaikutti viestin kulkuun ja sisältöön. Muun muassa presidentti Mauno Koiviston sanottiin yrittäneen lykätä suomalaisten evakuointia Kiovasta (TS Extra 23.4.2016). Nykyään viesti onnettomuuksista ehtii kännykkäkameran kautta sosiaaliseen mediaan ennen kuin viranomaiset tai media reagoivat asiaan – saati pystyvät vaikuttamaan viestin sisältöön. Mikä on siis organisaation tekemän kriisiviestinnän merkitys nykyaikana?

Virallinen tieto on valtaa

Vaikka organisaatio ei ole enää ensimmäinen viestin välittäjä, on virallisella tiedolla kuitenkin edelleen valtaa. Uutisankkoja on paljon, joten tieto tulee varmentaa. Siksi on tärkeää, että organisaatio itse toimii kriisitilanteessa ja kertoo mitä on tapahtunut, miksi ja miten se vaikuttaa toimintaan ja ympäristöön.

Tässä alla on lyhyt muistilista ns. jarrutiedotteen eli ensimmäisen tiedotteen tekoon. Se tulisi lähettää heti, kun mahdollista.

• mitä on tapahtunut?
• milloin saadaan lisätietoa tapahtuneesta?
• kuinka laajalle alueelle tapahtuman vaikutus ulottuu?
• onko organisaation toimintaa rajoitettu?
• onko tapahtunut henkilövahinkoja, onko tapahtuneesta vaaraa?
• keneltä saa lisätietoja?

Tiedote lähetään medialle, julkaistaan kaikissa omissa kanavissa, kuten nettisivuilla, sosiaalisen median kanavissa, lähetetään sidosryhmille sähköpostilla ja jaetaan organisaation sisäisesti. Muista, että lisätietojen antajan tulee olla tavoitettavissa.

Suunnitelmat kuntoon!

Jotta organisaatio selviäisi kriisitilanteesta mahdollisimman vähillä vahingoilla ja siitä aiheutuisi vain vähän haittaa toiminnalle, tulee kriisitilanteen hallintaa tukea aktiivisella viestinnällä.

Kriisitilanne ei tule kello kaulassa, joten asiaan tulee valmistautua. Kriisiviestintäsuunnitelmassa mietitään potentiaaliset kriisitilanteet, kohderyhmät, kanavat ja toimintaprosessit. Katso täältä tarkistuslistani, miten sinä olet varautunut?

Jos tarvitset apua kriisiviestinnässä tai sen suunnittelussa, ota yhteyttä!

Terveisin,
Anna
anna.koivisto@telegraafi.fi
puh. 041 433 6165

Miltä painotuotteesi tuntuu?

Painotuotteen paperi on tärkeä osa yrityksen viestintää ja imagoa. Paperi itsessään on jo merkittävä viestintäväline. Parhaimmillaan paperin materiaali täydentää, tarkentaa ja tukee viestin perillemenoa.

Erikoispapereilla voidaan herättää tiettyjä mielikuvia sekä luoda houkuttelevampaa ja mieleenpainuvampaa viestintää. Eri paperivaihtoehdot antavat lukuisia mahdollisuuksia painotuotteellesi, miksi et hyödyntäisi niitä?

Miten valitsen oikean paperin?

Paperin valintaan vaikuttavat ensisijaisesti painotuotteen tarkoitus ja sisältö. Mieti, mitkä ovat tuotteen tavoitteet ja kuinka vahva paperin rooli on? Onko tuote tekstipainotteinen vai kuvapainotteinen? Sisältääkö tuote paljon voimakkaita värejä? Paperin valinnassa tulisi huomioida myös mahdollinen jälkikäsittely: kaikkia papereita ei kannata lakata tai taittaa.

Runsas tekstimäärä ei välttämättä toimi hohtavalla paperilla, koska silloin tekstin luettavuus kärsii. Kuvapainotteinen mainos-flyer erottuu edukseen kiiltävällä paperilla ja tuo houkuttelevuutta tuotteeseen. Laatua ja arvokkuutta huokuva viesti toimii paremmin paksulla kuin ohuella paperilla.

Tartu rohkeasti erilaisiin papereihin

Itse painotuotteen tekemiseen käytetään paljon aikaa ja vaivaa. Paperi kuitenkin valitaan yleensä nopeasti, jolloin lopputuloksena on usein se tavallisin ja edullisin vaihtoehto. Älä tyydy samaan paperiin, jota olet käyttänyt vuodesta toiseen. Mieti myös tuotteelle uutta muotoa tai kokoa.

Ole rohkea. Uskalla kokeilla jotain uutta ja erilaista. Tutustu eri paperivaihtoehtoihin perusteellisesti ja tarvittaessa yhdessä ammattilaisen kanssa. Halutessasi painotalo tekee sinulle testivedoksia, jolloin voit nähdä painojäljen ennen lopullista päätöstä.

Jos haluat aloittaa maltillisesti, kokeile erilaisten paperien yhdistelmiä. Esimerkiksi asiakaslehden kanteen voi valita erikoispaperin kohokuviolla tai kiiltävällä pinnalla, jolloin lehden sisäsivut voivat olla neutraalimmat.

Erikoisempi paperi vaatii hieman aikaa ja rahaa. Huolella mietitty ratkaisu voi kuitenkin maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin paremmalla huomioarvolla.

Paperin ominaisuudet

Nykypäivänä paperivaihtoehtoja on satoja ja kaikilla niillä on omat ominaisuutensa. Papereilla on erilaisia etuja ja mahdollisuuksia, mutta myös rajoituksia muun muassa painolaadun ja jälkikäsittelyn suhteen. Mieti, mitkä ominaisuudet ovat tärkeimpiä juuri sinun tuotteessasi.

• Tuntuma: Tuntuuko paperi sormissa kovalta vai pehmeältä, painavalta vai kevyeltä, ohuelta vai paksulta? Onko paperissa kimaltava, karhea tai kumimainen pinta?
• Ulkonäkö: Näyttääkö paperi rouhealta vai sileältä, onko paperissa kiiltävä vai mattainen pinta?
• Kuvat: Kuinka tarkasti kuvat toistuvat? Miten sama kuva tulee esille kiiltävällä tai matalla pinnalla?
• Värit: Millaisena eri värit toistuvat? Ovatko ne tarpeeksi peittäviä ja kirkkaita?
• Luettavuus: Miten runsas tekstimäärä toistuu? Onko lukeminen vaivatonta vai hukkuvatko kirjaimet paperille?
• Läpinäkyvyys: Miten päällekkäiset elementit toistuvat? Näkyykö paperista läpi?
• Koko: Voiko materiaalista tehdä isoja julisteita vai pieniä käyntikortteja? Miten paperi käyttäytyy isolla tai pienellä painopinnalla?
• Jälkikäsittely: Leikataanko, sidotaanko tai laminoidaanko tuote? Tehdäänkö tuotteeseen kulmien pyöristys? Halutaanko paperin pintaan lakkaus tai preeglaus eli kohokuviointi?
• Kuljetus ja postimaksu: Se, valitaanko esimerkiksi 30-sivuiseen lehteen 100 grammaa tai 300 grammaa painava paperi, voi vaikuttaa painosmäärästä riippuen merkittävästi kuljetus- ja postituskustannuksiin.
• Painosmäärä: Kymmeniä vai tuhansia?
• Ympäristöystävällisyys: Halutaanko tuotteella viestittää ympäristöön liittyviä arvoja? 

Tiedät varmasti, miltä käyntikorttisi näyttää, mutta tiedätkö, miltä se tuntuu? Tule meille, niin suunnitellaan yhdessä yrityksellesi personoitu painotuote.

Terveisin,
Essi
essi.rantanen@telegraafi.fi

Mediatiedottaminen elää ja voi hyvin

Toimittaja Senja Larsen kommentoi Kauppalehdessä (KL 18.4.2016) toimittajien kohtaamaa informaatiotulvaa. Tiedotteita toimituksiin tulee tuhansittain. Toimittajan toiveena on kuitenkin löytää uutinen, jota ei muilla medioilla ole.

Itse uskon, että myös laajalla tiedotejakelulla on edelleen paikkansa. Uutiset ja ajankohtaiset asiat ovat median perusmateriaalia. Ne kiinnostavat lukijoita, vaikka sama uutinen onkin muissa medioissa.

Larsenin väitteissä on kuitenkin hyviä pointteja, joihin on helppo yhtyä. Toimittajilla on entistä vähemmän aikaa perehtyä asioihin. Kuten Senja Larsen neuvoo, näkyvyyttä haluavien kannattaa välttää hakuammuntaa. Hänen mukaansa paremmin toimii yhteydenotto, joka avaa aiheen merkityksen ja kertoo, miksi se ylittää uutiskriteerit.

Alla muutama kysymys, joita kannattaa miettiä ennen laajan tiedotuskampanjan käynnistämistä:

- Tavoite - Mitä tavoitetta tiedottaminen palvelee? Miksi asiasta kannattaa kertoa?
- Sisältö - Kiinnostaako asia myös oman yrityksen ulkopuolella? Onko asia uutta tai ainutlaatuista? Liittyykö se ajankohtaiseen isompaan kokonaisuuteen tai ilmiöön? Kannattaa myös muistaa, että tiedote ei ole mainos.
- Kohderyhmä - Keitä asia voisi kiinnostaa? Talous- tai ammattimedian tai päivälehtien lukijoita? Valtakunnallista vai paikallista mediaa?
- Median toimintatavat - Tutustu erilaisten medioiden sisältöön ja aikatauluihin. Onko lehdessä sopiva palsta, johon oma asiani voisi sopia? Kuinka usein lehti ilmestyy ja milloin on deadline? Ilmestyykö lehti printti- vai verkkolehtenä?
- Muut viestinnän asiat - Ovatko yrityksen muut viestinnät asiat kunnossa: nettisivuilla hyvää ja monipuolista sisältöä ja tiedot ajan tasalla? Löytyykö yrityksestä haastateltava, joka on halukas ja kykenevä antamaan syventävää tietoa toimittajalle? Onko asiantuntija tavoitettavissa?

Tiedotteet eivät ole kuolemassa, mutta harkinta ja kunnolla tehty taustatyö ovat entistä enemmän arvossaan. Kuten Larsen kirjoittaa, yksikään toimittaja ei informaatiotulvasta huolimatta kiellä tiedotteiden lähettämistä. ”Aina sieltä joku helmi löytyy.”

Terveisin,
Päivi
paivi.luoti@telegraafi.fi




P.S. Tiedotteen kirjoittaminen on oma taiteenlajinsa. Jos kiinnostaa, Telegraafista löytyy koulutus tästä asiasta.

Katoaako aikasi someen?

Sosiaalinen media ei varsinaisesti ole auttanut ajankäytön hallinnassa. Kanavien moninaisuus, uudet kanavat ja jatkuva muutos vievät aikaa - erityisesti viestijältä, joka haluaa olla kaikessa mukana. En kestä, että tässä maailmassa on joku suosittu sovellus, johon en ole ehtinyt tutustua.

Se, että haluan olla edes vähän kaikessa mukana (ja että vapaa-aikaani vie myös merkittävä määrä järjestöjä), vaatii että minun on jotenkin pyrittävä hallitsemaan ja hillitsemään some-ajankäyttöäni. Tässä muutama hyväksi havaittu vinkki.

1. Valitse taistelusi. Se, että tiedät miten Snapchat tai Periscope toimivat, ei tarkoita, että sinun pitää jatkuvasti tehdä live-lähetyksiä elämästäsi. Tutustu rohkeasti, mutta valitse ne kanavat käyttöösi, jossa aidosti haluat olla mukana.
2. Mieti mitä annettavaa sinulla on? Jos mieluiten ironisesti kommentoit arkielämän pieniä asioita, voivat Facebook, Snapchat tai Twitter olla sinua varten. Jos taas olet luontokuvaaja, joka haluaa jakaa kauneimmat kuvansa, käytä Instagramia. Kun taas haluat jakaa ammatilliseen asiantuntemukseen liittyviä juttuja tai artikkeleita, tee se LinkedInissä.
3. Kuori kermat päältä! Käytä sosiaalista mediaa hyödyksesi. Saatko sen kautta vinkkejä kivoista tapahtumista, rentoutusta kauniiden kuvien äärellä, tietoa ystäviesi elämästä tai parhaat vinkit siitä, mitä tapahtuu suomalaisessa yhteiskunnassa juuri nyt? Tee valintoja myös sen mukaan mitä haluat saavuttaa.
4. Luovuta. Joskus aivot tarvitsevat lepoa ja some-tauon. Jätä silloin puhelimesi kotiin ja lähde ulos, tapaa ihmisiä kasvotusten. Nauti elämästä ilman, että jaat huippuhetket kaikissa some-kanavissasi. Se on välillä ihan kivaa.
5. Tajua rajoitteesi. Jos ajanhallintasi lähtee käsistä ja somessa hengailu vain pahentaa sitä, tee itsellesi rajat. Katso uudet päivitykset istuessasi aamubussissa, käy päivittämässä kanavia kerran tai kaksi työpäivän aikana ja vastaa kommentteihin, kun lämmittelet ennen jumppatuntia kuntopyörässä. Ei paikalla tarvitse olla koko ajan. Elämä tapahtuu ympärilläsi, some on vain kiva lisä siihen.

Hyvää someviikkoa!

Minua voit seurata mm. Instagramissa, Twitterissä ja LinkedInissä.

Terkuin,

Anna

anna.koivisto@telegraafi.fi 

Nosta asiakaskokemus uudelle tasolle – palvele somessa

Kaikki verkossa tapahtuva viestintä kertoo yrityksestä paljon ulospäin. Asiakas etsii tietoa lähes aina ensimmäiseksi verkosta. Tavallisin tapa on googlata. Hyvä asiakaspalvelu lähtee jo siitä, että yrityksen hakukonenäkyvyys on hoidettu kuntoon. Verkkosivujen sisällön pitää olla kunnossa ja helposti löydettävissä.

Asiakaspalvelu on mitä suurimmassa määrin viestintää. Sosiaalinen media on tuonut aivan uuden lähestymistavan asiakaspalveluun: se ei ole enää paikka jossa vieraillaan, vaan kiinteä osa ihmisten arkea. Jo pelkästään Facebookiin on rekisteröitynyt 2,6 miljoonaa suomalaista. Nuorten lisäksi keski-ikäiset ja ikäihmiset ovat löytäneet sosiaalisen median. Asiakas odottaa yritykseltä avointa asiakasviestintää ja vastauksia kysymyksiinsä siinä kanavassa, jossa hän on itse ottanut yhteyttä.

Sosiaalisen median asiakaspalvelussa on olennaista, että yritysten pitää olla avoimempia kuin koskaan aikaisemmin. Avoimuus antaa positiivisen mielikuvan yrityksestä ja lisää uskottavuutta.

Toki on otettava huomioon, että verkossa toimivaa asiakaspalvelua voivat rajoittaa tietoturvaltaan (pankki) tai toiminnaltaan arka (terveydenhuolto) toimiala. Tällöin toimintaohjeet ovat tarkkaan määritellyt tai jopa säännellyt. Hyvää asiakaspalvelua näissä tapauksissa on, että asiakkaalle informoidaan yrityksen verkkosivuilla selkeästi toimintaohjeet ja –tavat. Arkaluonteisilla toimialoilla voi käyttää apuna esimerkiksi www.turvaposti.fi -palvelua. Se on tarkoitettu juuri tietoturvalliseen viestintään. Hyvä esimerkki Salon kaupungilta täällä.

Tavoitteena avoimuus ja nopeus  

Asiakaspalvelun tavoitteena pitää aina olla se, että asia saadaan nopeasti hoidettua. Sama koskee mahdollisen negatiivisen palautteen käsittelyä. Mitä nopeammin palaute saadaan hoidettua, sitä parempi kuva syntyy yrityksestä. Ei pidä jäädä vellomaan negatiivisiin asioihin, vaan ne on hoidettava kuntoon napakasti ja asiallisesti.

Kaiken kaikkiaan sosiaalisen median asiakaspalvelussa vaaditaan siis nopeaa reagointia, tarkkaa harkintaa ja kanavien toimintakulttuurien tuntemusta.

Useimmiten sosiaalinen media avoimuudessaan on asiakkaan puolella. Yksittäinen pettynyt asiakas voikin edustaa suurempaa joukkoa, jotka ovat kohdanneet saman epäkohdan ja pettyneet yrityksen tuotteeseen tai palveluun. Näin ollen asiakaspalvelulla on sosiaalisessa mediassa aina suurempi yleisö, ja hyvän palvelun merkitys korostuu.

Yritystäsi arvioidaan koko ajan

On myös oletettavaa, että kaikenlaisten arviointisivustojen, kuten TripAdvisorin, merkitys kasvaa asiakkaiden tehdessä ostopäätöksiä. Facebook-sivuillakin voidaan näyttää automaattisesti, mikä on viestien todellinen keskimääräinen vastausaika. Toki vastausajan voi myös itse määrittää, ja se lupaus asiakkaalle on syytä pitää.

Sosiaalisessa mediassa asiakaspalvelu tulee yhä lähemmäs kuluttajaa. Palvelua tullaan todennäköisesti jatkossa haluamaan lähes mihin vuorokauden aikaan tahansa. Kuluttajat ja asiakkaat osaavat odottaa palvelua sosiaalisissa medioissa. Kanavat ovat nopeita, tuttuja ja helppoja käyttää: suosituimpia palvelukanavia ovat Facebook ja Twitter.

Laajat ystävä- ja/tai seuraajamäärät lisäävät ihmisten vaikutusmahdollisuuksia. Kuluttaja antaa palautetta, suosittelee tuotetta tai palvelua sosiaalisessa mediassa varsinkin ostotapahtuman jälkeen. Tämä parhaimmillaan johtaa lisämyynnin mahdollisuuteen. Siksi jokaisen yrityksen on syytä kehittää asiakaspalveluaan yhä avoimempaan suuntaan ja tuottaa asiakkaalle positiivinen asiakaskokemus.

Verkkoasiakaspalvelua kehitettäessä vastaa ainakin alla oleviin kysymyksiin.

1.    Minkälaista palvelua asiakkaat odottavat verkossa?
2.    Mitä mahdollisuuksia sosiaalisen median kanavat tarjoavat?
3.    Sopiiko sosiaaliseen median asiakaspalvelu omaan yritykseen?
4.    Mitkä kanavat sopivat omaan yritykseni asiakaspalveluun?
5.    Onko asiakaspalvelussa oikeanlaiset ja riittävät resurssit?
6.    Tarvitaanko ohjeistusta tai koulutusta?

Terveisin,
Teija

Nuoriso mukana kehittämässä yhteiskuntaa - Ministry of Youth

Helmikuussa 2016 Arabiemiraattien hallitukseen nimitettiin neljä uutta ministeriä: Ministry of Happiness, Tolerance, Future and Youth. Suurta kohua herätti vasta 22-vuotias Ministry of Youth. Paikallinen hallitsija Sheikh Muhammad kertoi lukeneensa monia kommentteja ja kysymyksiä liittyen valintaan. Hän julkaisi lopulta 27.2.2016 omalla LinkedIn-sivustollaan vastauksen, joka on levinnyt kulovalkean tavoin. Olen kopioinut alla osan tekstiä, joka käsittelee nuorta ministeriä.

”The changes reflect what we have learned from events in our region over the past five years. In particular, we have learned that failure to respond effectively to the aspirations of young people, who represent more than half of the population in Arab countries, is like swimming against the tide. Without the energy and optimism of youth, societies cannot develop and grow; indeed, such societies are doomed.

When governments spurn their youth and block their path to a better life, they slam the door in the face of the entire society. We do not forget that the genesis of the tension in our region, the events dubbed the “Arab Spring,” was squarely rooted in the lack of opportunities for young people to achieve their dreams and ambitions.” (HH Sheikh Muhammad, LinkedIn 27.2.2016).

Nuorissa on Suomenkin tulevaisuus

Viisaita sanoja. Nuorissa on meidänkin voimamme ja tulevaisuutemme. Ei yksistään täällä Arabiemiraateissa vaan myös Suomessa, ja kaikkialla muualla maailmassa.

Sen vuoksi on ankeaa seurata Suomen hallituksen esittämää opintotuen leikkaamista ja lainaosuuden kasvattamista. Hallitus esittää 150 miljoonan euron leikkauksia opintotukeen. Tämä tarkoittaa melkein sadan euron leikkausta opintorahaan, joka on nykyisillään 338,76 euroa kuukaudessa. Se tarkoittaa työn tekemistä opiskelun ohessa yhä enenevässä määrin ja myös opiskeluaikojen pitenemistä.

Ja kolikon toinen puoli

Asialla on tietenkin toinenkin puoli. 90-luvulla opintolainasta piti maksaa yli 10 prosentin korkoa. Nyt korko on lähes nollassa ja valtio maksaa lainasta osan, mikäli opinnot etenevät sovittuun tahtiin.

Jyväskylän yliopiston professori Roope Uusitalo kirjoittaa Ekonomi-lehdessä seuraavasti: ”Opintolainan korko on pieni ja siihen saa automaattisesti valtiontakauksen. Normiajassa valmistuneet saavat 40 prosenttia omavastuuosuuden ylittävästä lainapääomasta anteeksi lainahyvityksenä. Mielessäni onkin käynyt, pitäisikö reputtaa ainakin kaikki kauppakorkean opiskelijat, jotka eivät näilläkään ehdoilla ymmärrä ottaa opintolainaa.”

Täällä Arabiemiraateissa asiat sujuvat. Vatulointi ei kuulu sanavarastoon, vaan hallittu ja valistunut ”perheyritys” hoitaa asioita parhaaksi näkemällään tavalla. Päätöksiä ja tuloksia syntyy.

 
Dubaista
Marja-Terttu
mt@telegraafi.fi



Vientiponnistukset Pisan varassa?

Poikkesin taannoin GESS Dubai 2016 (Global Educational Supplies and Solutions) -messuilla. Olin sopinut sinne tapaamisen EduCluster Finlandin Programme Managerin Jussi Kainulaisen kanssa. Hän on vetänyt vuodesta 2010 suomalaista koulutusvientiprojektia Arabiemiraateissa asemapaikkanaan Abu Dhabi.

Jussi Kainulainen edistää suomalaista koulutusvientiä Arabiemiraateissa.

EduCluster Finland (ECF) kertoo itsestään nettisivuillaan näin: ”Olemme asiantuntijaorganisaatio, joka luo oppimisen ja kehittymisen polkuja asiakkaan kanssa ympäri maailmaa. Räätälöidyt ratkaisut on suunniteltu ja toteutettu yhteistyökumppaneidemme ja suomalaisten asiantuntijoiden voimin.” Organisaation juuret juontavat Jyväskylän yliopistoon.

Onko Suomi-tuote edelleen kelvollinen? 

Maailma kiinnostui suomalaisesta koulutuksesta vuosituhannen vaihteessa Pisa-tutkimusten myötä, kun suomalaiskoululaiset listattiin maailman parhaiksi lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Sittemmin tulokset ovat laskeneet. Seuraava tulikoe Suomen osalta on joulukuussa, kun tuoreet Pisa-tulokset julkistetaan. Jos Pisa-tulokset heikkenevät, niin se on huono juttu. Kuka haluaa ostaa epäkuranttia tuotetta?

Expo 2020 -delegaatio tutustumassa Suomen osastoon.

Suomen suurlähettiläs Riitta Swan (vas.) kävi tutustumassa Suomen osastoon GESS Dubai 2016 -messuilla. Oikealla Finnish Business Councilin puheenjohtaja Jaana Räsänen-Pentti.

Tulokset puhuvat koulutusviennin puolesta 

Suomalaista opetussuunnitelmaa noudattavia kouluja on perustettu maailmalle nimenomaan hyvien Pisa-tulosten vanavedessä. Suomalaiset ryhtyivät kymmenisen vuotta sitten pyörittämään kahta "government schoolia" Arabiemiraateissa. Ala Ainissa sijaitsee ns. mix-gender-koulu, joka aloitti tyttökouluna, mutta nykyään poikia on 1.-3. luokilla. Koulu palvelee lähialueen asukkaita. Vastaavasti Abu Dhabissa on poikakoulu, joka toimii samalla periaatteella. Oppilaat ovat paikallisia islaminuskoisia arabeja. Molemmissa kouluissa on suomalainen rehtori ja yhteensä 50 suomalaista opettajaa. Tälläkin hetkellä on käynnissä opettajien rekrytointi Suomesta. Jussi Kainulainen vetää näitä molempia hankkeita.

Jussi Kainulainen sanoo, että vähitellen tulokset alkavat näkyä. Näiden vuosien aikana paikallisten lasten oppimistulokset ovat parantuneet selvästi kyseisissä kouluissa.  Mutta nämä kaksi koulua ovat tietysti vain murusia hiekka-aavikolla.

UAE Ministry of Education oli läsnä näyttävästi. Heidän tavoitteenaan on saavuttaa Pisa-voitto muutamassa vuodessa.

Tarve kehittyä ja näyttää 

UAE Ministry of Education on asettanut tavoitteeksi, että ennen vuotta 2020 maa on Pisa-tulosten kärjessä. Loppuukohan tällä kertaa aika kesken? Oppiminen on kuitenkin eri asia kuin maailman korkeimman pilvenpiirtäjän rakentaminen. Oppimiseen tarvitaan omaa tahtoa, motivaatiota ja ajattelutavan muutosta. Paikalliset täällä eivät ole tottuneet lukemaan, kuten me Suomessa. Ajattelisin, että muutokseen tarvitaan sukupolvia.

Toivon mukaan suomalaiselle koulutusviennille on sijansa jatkossakin. Pisalla tai ilman!

 
Dubaista
Marja-Terttu
mt@telegraafi.fi