sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Vientiponnistukset Pisan varassa?

Poikkesin taannoin GESS Dubai 2016 (Global Educational Supplies and Solutions) -messuilla. Olin sopinut sinne tapaamisen EduCluster Finlandin Programme Managerin Jussi Kainulaisen kanssa. Hän on vetänyt vuodesta 2010 suomalaista koulutusvientiprojektia Arabiemiraateissa asemapaikkanaan Abu Dhabi.
Jussi Kainulainen edistää suomalaista koulutusvientiä Arabiemiraateissa.
EduCluster Finland (ECF) kertoo itsestään nettisivuillaan näin: ”Olemme asiantuntijaorganisaatio, joka luo oppimisen ja kehittymisen polkuja asiakkaan kanssa ympäri maailmaa. Räätälöidyt ratkaisut on suunniteltu ja toteutettu yhteistyökumppaneidemme ja suomalaisten asiantuntijoiden voimin.” Organisaation juuret juontavat Jyväskylän yliopistoon.

Onko Suomi-tuote edelleen kelvollinen? 

Maailma kiinnostui suomalaisesta koulutuksesta vuosituhannen vaihteessa Pisa-tutkimusten myötä, kun suomalaiskoululaiset listattiin maailman parhaiksi lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Sittemmin tulokset ovat laskeneet. Seuraava tulikoe Suomen osalta on joulukuussa, kun tuoreet Pisa-tulokset julkistetaan. Jos Pisa-tulokset heikkenevät, niin se on huono juttu. Kuka haluaa ostaa epäkuranttia tuotetta?

Expo 2020 -delegaatio tutustumassa Suomen osastoon.
Suomen suurlähettiläs Riitta Swan (vas.) kävi tutustumassa Suomen osastoon GESS Dubai 2016 -messuilla. Oikealla Finnish Business Councilin puheenjohtaja Jaana Räsänen-Pentti.

Tulokset puhuvat koulutusviennin puolesta 

Suomalaista opetussuunnitelmaa noudattavia kouluja on perustettu maailmalle nimenomaan hyvien Pisa-tulosten vanavedessä. Suomalaiset ryhtyivät kymmenisen vuotta sitten pyörittämään kahta "government schoolia" Arabiemiraateissa. Ala Ainissa sijaitsee ns. mix-gender-koulu, joka aloitti tyttökouluna, mutta nykyään poikia on 1.-3. luokilla. Koulu palvelee lähialueen asukkaita. Vastaavasti Abu Dhabissa on poikakoulu, joka toimii samalla periaatteella. Oppilaat ovat paikallisia islaminuskoisia arabeja. Molemmissa kouluissa on suomalainen rehtori ja yhteensä 50 suomalaista opettajaa. Tälläkin hetkellä on käynnissä opettajien rekrytointi Suomesta. Jussi Kainulainen vetää näitä molempia hankkeita.

Jussi Kainulainen sanoo, että vähitellen tulokset alkavat näkyä. Näiden vuosien aikana paikallisten lasten oppimistulokset ovat parantuneet selvästi kyseisissä kouluissa.  Mutta nämä kaksi koulua ovat tietysti vain murusia hiekka-aavikolla.
UAE Ministry of Education oli läsnä näyttävästi. Heidän tavoitteenaan on saavuttaa Pisa-voitto muutamassa vuodessa.
Tarve kehittyä ja näyttää 

UAE Ministry of Education on asettanut tavoitteeksi, että ennen vuotta 2020 maa on Pisa-tulosten kärjessä. Loppuukohan tällä kertaa aika kesken? Oppiminen on kuitenkin eri asia kuin maailman korkeimman pilvenpiirtäjän rakentaminen. Oppimiseen tarvitaan omaa tahtoa, motivaatiota ja ajattelutavan muutosta. Paikalliset täällä eivät ole tottuneet lukemaan, kuten me Suomessa. Ajattelisin, että muutokseen tarvitaan sukupolvia.

Toivon mukaan suomalaiselle koulutusviennille on sijansa jatkossakin. Pisalla tai ilman!

 
Dubaista
Marja-Terttu
mt@telegraafi.fi
 


perjantai 4. maaliskuuta 2016

Kaiken muun voi korvata paitsi Excelin!

Tunnustan: olen toimistomme IT-nörtti ja ylpeä siitä. Erityisesti kollegani kiusaavat minua rakkaudestani Excel-taulukoihin, mutta nauru loppuu lyhyeen, kun joku taulukko-ongelma kaipaa ratkaisua. Vaikka voisi ajatella, etteivät Excelit ja viestintä kuulu samaan lauseeseen, niin käytäntö on osoittanut toisin. Viestintä on usein projekteja, ja projektit vaativat aikataulutusta, laskentaa ja monia muita toimintoja, joita ei voi toteuttaa ilman hyvää taulukkolaskentaohjelmaa.

Tässäpä siis viisi syytä, miksi kaiken muun voi korvata paitsi Excelin:
  1. Wordin taulukko ei ole oikea taulukko. Se on kamala. Jos ylläpidät listaa osoitteista, työtehtävistä tai vaikka somepäivityksistä, et voi tehdä samoja toimintoja Wordissä, vaikka kuinka pitäisit kyseisten taulukkojen ulkoasusta. Ne eivät vaan toimi. Usko minua.
  2. Suodatus. Taulukkolaskentaohjelman yksi parhaista ominaisuuksista on suodattaminen. Sitä ihmisaivot kaipaavat valtavien tietomäärien edessä. Suodatustoiminnolla löydät juuri ne oikeat sarakkeet, deadlinet ja päivämäärät. Vaikka rivejä taulukossasi olisi tuhansia.
  3. Toisto. Sama Excel-pohja pätee moneen asiaan. Pyörää ei kannata keksiä uudelleen, vaan käyttää aiempaa taulukkopohjaa samankaltaiseen projektiin. Rivejä, sarakkeita ja ulkoasua voi muokata loputtomasti.
  4. Etsi ja korvaa. No onhan tämä toiminto monessa muussakin ohjelmassa, mutta kyllä se Excelissä on paras.
  5. Laske. Joku insinöörinalku on joskus minulle sanonut, että kyllä Excel on hieno ohjelma, kunhan siellä säilytetään vain lukuja. Pyh, sanon minä. Mutta kyllä sitä kannattaa myös käyttää laskemiseen. Perusfunktiot ovat helppoja, luvut säilyvät näkyvissä ja välilehtiä voi hyödyntää laskennan osituksissa.

Jos sinulle tulee ylitsepääsemätön Excel-ongelma, laita minulle viestiä. Rakastan haasteita!  

Taulukkoterveisin,
Anna

torstai 3. maaliskuuta 2016

Kielioppi on kaverisi

Amerikkalaiset viettivät 4. maaliskuuta kieliopin päivää, National Grammar Day. Päivän tarkoitus on kiinnittää huomiota kieliopin ja oikeinkirjoituksen merkitykseen.

Monelle kielioppi aiheuttaa samanlaisia puistattavia kouluaikaisia muistoja kuin telinevoimistelu. Moni myös miettii, mitä hyötyä koulunjälkeisessä elämässä on possessiivisuffiksin, ulko- ja sisäpaikallissijojen tai lauseenjäsenten opettelusta.

Kaikkia kieliopin hienouksia ei varmasti arjessa ja työelämässä tarvitakaan. Mahdollisimman virheetön teksti antaa kuitenkin sisällöstä - miksei myös kirjoittajasta - luotettavamman kuvan. Kun osaa tärkeimmät oikeinkirjoituksen säännöt, on helpompi tuottaa ymmärrettävää tekstiä. Lukija kiittää, sillä lukeminen nopeutuu ja helpottuu.

Kieliopin lisäksi sanavalinnat ja selkeät lauserakenteet auttavat viestin perillemenossa. Tärkeintä on kuitenkin miettiä, mitä halutaan viestiä ja kenelle viesti on suunnattu.

Selkeä kieli säästää aikaa ja rahaa. Esimerkiksi hyvä virkakieli vähentää lisätietojen kysymisen tarvetta ja yhteydenottoja. Viranomaiset voivat käyttää aikansa ja työpanoksensa muihin asioihin kuin kansalaisten ihmettelyihin vastaamiseen.

Jotkut menevät vielä pidemmälle kieliopin arvostamisessa. Tarinan mukaan Helsingin yliopiston vessan seinässä on kirjoitus: ”Kielioppi on kuin henkilökohtainen hygienia. Voit jättää huolehtimatta siitä, jos tahdot, mutta älä ihmettele, jos ihmiset vetävät sinusta omia johtopäätöksiään.”

Viisi vinkkiä hyvään tekstiin:
  1. Opettele tärkeimmät kielioppisäännöt: yhdyssanat, pilkkusäännöt, isot ja pienet alkukirjaimet. Esimerkiksi Kotimaisten Kielten Keskuksesta löytyy apua.
  2. Mieti, kenelle olet kirjoittamassa: ammattilaisille, suurelle yleisölle, asiakkaille, viranomaisille. Tee teksti lukijakunnan mukaan.
  3. Mieti, mitä haluat tekstilläsi saavuttaa. Yleensä tavoitteena on saada aikaan jonkinlaista toimintaa: myyntiä, mielipiteeseen vaikuttamista, viihdyttämistä. Tee teksti tavoitetta tukevaksi.
  4. Kirjoita yksinkertaisesti ja selkeästi. Jätä ammattitermit pois, jos kirjoitat alan ulkopuolisille. Sisällön onttoutta ei myöskään pysty peittämään sivistyssanoilla tai englannista väännetyillä ilmaisuilla.
  5. Jos mahdollista, nuku yön yli ja lue teksti uudestaan tuorein silmin seuraavana päivänä. Tai luetuta teksti jollakin ulkopuolisella. Näin voit saada hyviä vinkkejä tekstin muokkaamiseen vielä ymmärrettävämmäksi.

Terveisin,
Päivi
paivi.luoti@telegraafi.fi