sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Mikä avuksi, kun sanat ehtyvät?

Tuijottaako sinua tyhjä ruutu? Olet luvannut kirjoittaa raportin loppuun saatetusta kehityshankkeesta, tai yrityksen asiakastilaisuuden puhe leijuu mörkönä ylläsi. Kun ajatukset harhailevat, eikä tekstiä synny, tätä tilannetta kutsutaan tyhjän paperin kammoksi. Tekstin tuottaminen ei aina ole yksinkertaista, ei edes tekstiä ammatikseen kirjoittavalle.

Onneksi tilanne ei ole täysin toivoton. On keinoja, joiden avulla kirjoittamiseen tulee ryhtiä. Itselläni sanojen virtaan heittäytymiseen on auttanut ennen kaikkea rauhoittuminen ja oikean mielentilan saavuttaminen, mutta olen toki käyttänyt muitakin menetelmiä.


Vinkkejä kirjoittamisen helpottamiseksi:


Konsonanttien kanssa kikkaillen, keksin koota kahdeksan keinoa kirjoitustuskan kukistamiseen. Katso, kelpaisiko kenties?

  1. Muodosta muistikartta. Kuulostaako muistikartta eli mindmap tutulta? Liittyykö se liikaa opintoihin? Unohda vanhat ajatusmallisi muistikartan käyttötarkoituksesta ja ota se käyttöön kirjoittaessasi mitä tahansa isompaa tekstimassaa. Kun hahmottelet asiat paperille niin, että ne muodostavat toisiinsa kytkeytyvien teemojen verkoston, on helpompaa lähteä kirjoittamaan kokonaisuuksia yhtenäiseksi tekstiksi. Muistikartta auttaa hahmottamaan kokonaisuutta. 
  2. Kirjoita käsin. Ihmiset ovat hylänneet kynän ja paperin. Tilalle ovat tulleet läppärit ja tabletit. Valitettavasti näiden välineiden vaikutus saattaa olla luovuutta hyydyttävä. Kokeile kaivaa naftaliinista ruutuvihko ja hyvä kynä. Kirjoita ajatuksiasi ylös ilman hohtavaa näyttöä. Talleta irtonaiset sanat, mielessä pyörivät lauseenpuolikkaat. Niistä saattaa lähteä kirjoitussuoni pulppuamaan. 
  3. Lähde löntystelemään. Ulkoilun merkitys on aivoille tärkeää. Erityisesti metsän rauhoittavaa vaikutusta on tutkittu runsaasti. Jo viidentoista minuutin kävely ulkoilmassa saattaa auttaa jumiin jäänyttä ajatusmaailmaa. Itselläni ehdottomasti paras flow-tila syntyy metsässä kävellessä. 
  4. Kirjoita kökkösti. Kirjoittamisesta tekee vaikeaa kriittisyys omaa tekstiä kohtaan. Heitä arvostelukyky romukoppaan ja ryhdy hulluttelemaan. Kirjoita luokattoman huono teksti, tee virheitä ja hölmöile. Kun kirjoittaa ensin tahallaan todella huonon tekstin, voi hahmottaa paremmin sen, miltä lopputulos tulisi kuulostaa. Tämä menetelmä toimii suhteellisen lyhyessä tekstissä. Monen sivun raporttia tuskin kannattaa raapustaa kahteen kertaan. 
  5. Kokeile keskeltä. Oletko koskaan miettinyt, millä tekniikalla kirjoitat tekstejäsi? Kirjoitatko alusta loppuun edeten kuin höyryveturi, tai kokoatko kirjoitusta, jota muokkaat ja paloittelet siirtämällä kappaleita paikasta toiseen? Jos tekstin aloittaminen on kirjoitustyön vaikein osa, suosittelen vahvasti kokeilemaan keskeltä. Lähde liikkeelle siitä, mikä tuntuu helpommalta. Jos se on asiakaskirjeessä lopputervehdyksenä lausuttu ”Mukavaa kevättä” tai henkilökunnan sisäisessä tiedotteessa kerrottu pikkujoulujen päivämäärä, olkoon se rohkaiseva alku myös muulle tekstille.
  6. Keskustele kaverin kanssa. Minulla on onni työskennellä ihmisten kanssa, jotka hallitsevat kielen koukerot ja ymmärtävät pilkun viilauksen päälle. Hyödynnä lähipiirisi työyhteisössä ja keskustele tekstistäsi muiden kanssa. Jos aloitus tuntuu vaikealta, voit saada kollegaltasi punaisen langan pään, johon tarttua. 
  7. Tutki tietoa. Älä keksi pyörää uudelleen, vaan käytä hyväksesi aiempaa tietämystä asiasta. Kahlaa läpi samankaltaisia materiaaleja, selaile verkkosivuja ja palaa ajassa taaksepäin omissa dokumenteissasi. Kaikki tieto aiheeseen liittyen tekee sinusta asiantuntijan. Ja asiantuntijana on helppo kirjoittaa, eikö totta? 
  8. Muuta maisemaa. Jos työympäristö käy meluisaksi, tai aurinko paistaa suoraan silmiin, jos työpaikkaruokalan haju kiusaa tai tuoli tuntuu epämukavalta – vaihda maisemaa. Ehdota esimiehelle etätyöpäivää tai vaihda työkaverin kanssa päiväksi paikkoja. Maiseman muutos rauhallisempaan voi auttaa keskittymään. Itse kirjoitin tämän tekstin kotiympäristön zen-tunnelmassa. Mitä nyt pientä häiriötekijää syntyi kolmevuotiaan keskusteluyrityksistä. 

Jos näistäkin vinkeistä huolimatta sanat takertuvat synapseihin ja näppäimistö ei napsahtele, ota ihmeessä yhteyttä. Ammattitaitoomme kuuluu se, että saamme tekstiä syntymään ohuestakin ajatuksenpoikasesta.

Eikä mitään hätää, autan sinua mielelläni.

Terveisin,
Hanna

hanna.alin@telegraafi.fi
puh. 0400 829 740

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti